Paikoillanne, valmiina vai nyt? Tuottavan toimiston teknologiatrendit 2023

Teknologinen kehitys on nopeampaa kuin koskaan ennen. Maailmantalouden epävarmuustekijät, toimitusketjujen ongelmat ja pula ammattitaitoisista työntekijöistä asettavat yrityksille ylimääräisiä paineita. Markkinatilanne saa yritykset arvioimaan strategiansa uudelleen ja etsimään tapoja voittomarginaalien säilyttämiseen sekä reagointikykyä nopeasti muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin. Teknologinen kehitys on mahdollistanut uusien ratkaisujen käyttöönoton entistä helpommin ja tämä on osaltaan nopeuttanut muutosta.

Kokosimme vahvimpia teknologian kehityksen ja muutoksen trendejä vuodelle 2023.

Kestävän kehityksen teknologia

Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset tuntuvat kaikkialla maailmassa ja jokaisessa yrityksessä. Vaikutuksiin pyritään puuttumaan enenevissä määrin, jolloin sijoittajat, työntekijät ja asiakkaat haluavat tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, jotka asettavat kestävän kehityksen arvot etusijalle toiminnoissaan. Yrityksillä ja organisaatioilla on erilaisia lähtestymiskulmia, jotka vaihtelevat hiilijalanjäljen pienentämisestä uusien, tehokkaampien prosessien rakentamisesta uusiutuvan energian lisäämiseen sekä vähemmän resurssiintensiivisten toimitusketjujen luomiseen.

SDG ja ESG ovat lyhenteitä, jotka tulevat usein esiin keskusteluissa kuinka yritysten tulisi reagoida ilmastokriisiin. YK asetti 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG, Sustainable Development Goals) vuonna 2015. Environmental, Social, and Governance (ESG) on luokitusjärjestelmä, jota yritykset käyttävät ympäristövaikutustensa, sosiaalisen vastuunsa ja yrityksen hallinnon toimintojen mittaamiseen. Vuonna 2023 ESG-prosesseista tulee entistä olennaisempi osa liiketoimintastrategiaa.

Alustasuunnittelun innovaatiot

Ohjelmistoarkkitehtuurien monimutkaisuus kasvaa ja loppukäyttäjiä pyydetään usein käyttämään palveluita ei-asiantuntijatason tietämyksellä. Vastauksena kasvavaan ongelmaan on syntynyt alustasuunnittelu, joka yhdistää palvelun ja loppukäyttäjän toimittamalla itsepalvelutyökaluja, -ominaisuuksia ja prosesseja, optimoimalla kehittäjäkokemusta ja nopeuttamalla digitaalisten sovellusten toimitusta. Gartner ennustaa, että vuoteen 2026 mennessä 80 % ohjelmistosuunnitteluorganisaatioista perustaa alustatiimejä ja 75 % niistä sisältää kehittäjien itsepalveluportaalit.

Integration Platform as a Service (iPaaS) on esimerkki tästä toiminnasta. Se on isännöity automaatioalusta, jonka avulla yrityksen kehittäjät ja muu IT-henkilökunta voivat integroida pilvisovelluksia ilman aikaa vievää erikoisohjelmointia. iPaaS-palveluntarjoaja isännöi sovelluspalvelimia ja infrastruktuuritietoja ja tarjoaa integrointityökaluja sekä väliohjelmistoja, jotka auttavat kehittäjiä rakentamaan, testaamaan, ottamaan käyttöön ja hallitsemaan pilviohjelmistoja. iPaaS yksinkertaistaa integrointitoimintoja, mikä tekee sovellusten ja tietojen yhdistämisestä helppoa sekä pilvessä että paikallisessa datakeskuksessa.

Tekoäly kohtaa yrityksen sisällönhallinnan

Älykäs, automatisoitu dokumenttianalyysi on jo saanut pysyvän jalansijan toimistotyössä. Alkaen tekstintunnistuksesta, puheohjauksesta, chatboteista ja käännöspalveluista aina dokumenttien sisällön älykkääseen tulkintaan.

Tekoäly vie yrityksen ECM:n (Enterprise Content Management) askeleen pidemmälle asiakirjojen käsittelyssä, jäsentämättömän tiedon hallinnassa, sisällönhallinnassa, parannetussa haussa ja käsittelyn yhteistyömahdollisuuksissa. Tehokkaasti toimiva ECM pystyy ymmärtämään syvemmällä tasolla materiaalin sisältötietoa ja viitekehystä, joten se voi luoda suhteita asiakirjojen kontekstin välille, mikä helpottaa ja nopeuttaa merkittävästi tietojen hakemista.

Näistä teknologioista tulee tulevaisuudessa entistäkin merkittävämpiä ja ne tuottavat huomattavaa lisäarvoa erityisesti prosessiautomaation alueella. Lisäksi tulevaisuudessa tulee olemaan lukuisia sovelluksia, joissa tekoäly voi tehdä tai ehdottaa käyttäjälle sopivia ”päätöksiä” dokumentin sisällön perusteella. Tämä voi nopeuttaa prosesseja, auttaa käyttäjiä poistamaan subjektiivisia näkökulmia ja tekemään enemmän datalähtöisiä päätöksiä.

Pilvipalvelusta yritysten IT-standardi

Koronapandemian vuoksi suuri osa työntekijöistä aloitti työskentelyn kotoa käsin, eikä monilla yrityksillä ollut oikeita työkaluja tukemaan etätyöskentelyn tuomia haasteita. Pilveen siirtymisen edut tulivat selvemmiksi ja skeptisimmätkin hyväksyivät ajatuksen, että pilvipalvelu on turvallinen, järjestelmätasolla yhteensopiva ja teknisesti luotettava.

Nykyään työntekijät odottavat joustavuutta ja mahdollisuutta työskennellä ainakin osan ajasta etänä. Tästä johtuen pilviteknologian käyttö ei ole enää valinnaista – se on välttämättömyys ja uusi standardi. Yritykset ovat siirtymässä kohti ”missä vain, milloin vain” -mallia, jonka avulla työntekijät voivat työskennellä mistä päin maailmaa tahansa oman aikataulunsa mukaisesti.

Yhä useammat organisaatiot käyttävät toimialakohtaisia pilvialustoja lisätäkseen ketteryyttä, lisätääkseen innovaatioita ja nopeuttaakseen arvon tuottamista. 

Datan käytön jakaminen ja demokratisointi

Keskivertoihminen tekee jopa 2000 päätöstä tunnissa, vaikkakin suurin osa näistä päätöksistä tehdään alkukantaisten vaistojen perusteella. Tämä ei tietenkään suositeltavaa liiketoiminnassa, jossa päätösten on perustuttava faktoihin. Tästä syystä datan demokratisoinnin käsite on nousussa. Sen tavoitteena on antaa kaikille yrityksen työntekijöille – teknisestä asiantuntemuksesta tai projektien omistajuudesta riippumatta – mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa tietojen kanssa. Tämän uskotaan johtavan avoimuuteen ja parempiin liiketoiminnallisiin päätöksiin.

Datan jakaminen työryhmien kesken mahdollistaa monipuolisen asiantuntemuksen omaavien työntekijöiden pääsyn tietoihin helposti ja nopeasti. Se antaa yrityksille mahdollisuuden löytää uusia liiketoimintanäkemyksiä ja löytää kilpailuetua tuovia uusia ratkaisuja. Jotta kaikki lisäteho saadaan hyödynnettyä tarvitaan koulutusta, tietoturvaosaamista ja käyttöoikeuksien vahvaa hallintaa.